Biohakkeri Teemu Arina pistää elämäntavat täysremonttiin

Net 1/2016,  13.4.2016

”Teknologian avulla voi muuttaa käyttäytymistä tehokkaasti – se toimii peilinä ja sparraajana”, sanoo teknologia-asiantuntija Teemu Arina.

Kun yhdistää itsensä mittaamisen ja tavoitteellisen itsensä kehittämisen voi kutsua itseään biohakkeriksi. Termin sanansaattaja Suomessa on Teemu Arina, sarjayrittäjä ja tietokirjailija, joka uskoo elämäntapojen systemaattiseen kehittämiseen ja optimointiin.

Teemu Arina Fujitsun World Tourilla

”Markkinoilla on paljon aktiivisuusrannekkeita, joita ihmiset jaksavat käyttää puoli vuotta ja sitten ne jäävät hyllylle”, Arina toteaa ja muistuttaa, että mittaaminen on vasta muutoksen alkusoitto.

”Data itsessään ei ole se juttu, vaan se mitä datalla voidaan tehdä. Valmentaako se positiiviseen käyttäytymisen muutokseen, onko se osallistavaa ja sosiaalista?”

Systeeminen kuva ihmisestä

Teemu Arina kertoo käyttäneensä erilaisia antureita ja mittareita jo vuosia. Omakohtaisten kokemusten innoittamana hän ryhtyi kirjoittamaan Biohakkerin käsikirjaa yhdessä lääkäri Olli Sovijärven ja ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan kanssa. Kirja käsittelee viittä eri osa-aluetta: uni, mieli, ravinto, liikunta ja työ.

Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet hyvinvoinnista ja suorituskyvystä, ja siitä, miten niihin voi vaikuttaa biologisin ja teknologisin apuvälinein. Ihmiskehoa tarkastellaan järjestelmänä, jossa on erilaisia biokemiallisia prosesseja, sähköisiä signaaleja ja dna:n informaatiota.

”Suorituskykyyn pystytään vaikuttamaan eri keinoin, hakkeroimaan”, Arina sanoo.

Vaikkapa uneen liittyvät järjestelmät on ensin hyvä ymmärtää, jotta niihin voi vaikuttaa. Vasta mitatun tiedon pohjalta voidaan kokeilla vaihtoehtoja ja muuttaa elämäntapoja. Usein tueksi tarvitaan valmentajia, jotka auttavat muutoksessa.

Tietotyö kaipaa päivitystä

Kirjan lisäksi Arinalla kumppaneineen on käynnissä Upgraded Workplace -tutkimushanke, jonka tavoitteena on päivittää työviikko optimaaliseksi.

”Seuraamme normaalia tietotyöläisen työviikkoa ja mittaamme kaiken unen laadusta kognitiivisiin toimintoihin ja mielialaan. Seuraavaksi teemme päivitetyn työviikon, jonka aikana mittaamme miten esimerkiksi ravinnon ja valaistuksen muutokset, tai seisominen ja pienten taukojen pitäminen vaikuttavat kokemukseen.”

”Tauoilla on tärkeää saada ihmisen nesteet – muutkin kuin sydämen pumppaama veri – liikkeelle. Tässä apuna voi olla trampoliini tai tärinälevy”, Arina huomauttaa.

Tilannetta työpaikoilla voi verrata älykkääseen kotiin, jossa ympäristö reagoi ihmisten läsnäoloon. Esineiden internet voi kerätä tietoa ja ennakoida tarpeet toimistollakin. Esimerkiksi valaistus voi muuttua auringon mukaan: aamulla kellertävää, päivällä valkoista ja illalla punertavaa valoa.

Savannilta salille

Jos stressiä ei olisi, ihminen ei jaksaisi tehdä mitään, Teemu Arina toteaa. Negatiivisen stressin aiheuttaa se, että fysiologiamme on edelleen kivikaudelta.

”Reagoimme asioihin kuin olisimme savannilla. Kun avaamme ikävän sähköpostin, hartiamme jännittyvät ja veri pakenee lihaksiin. Se on primitiivinen reaktio, joka valmistaa pakenemaan uhkaa, saalistavaa leijonaa.”

Tietotyössä tässä ei tietenkään ole järkeä, eivätkä kivut ja stressi tule konkreettisesta uhasta. Arinan mukaan hermostoa pystyy rauhoittamaan esimerkiksi hengitystekniikoilla. Tärkeämpää on luoda hyvinvoiva työyhteisö johtamisen keinoin.

”Monessa yrityksessä kannustetaan liikuntaan, mutta johtamisessa pitää huomioida kokonaisvaltaisesti keho, mieli ja ympäristö”, Arina muistuttaa.

Lue lisää: www.biohakkerit.fi

Teemu Arina esiintyi 7.4. Fujitsu World Tour -tapahtumassa

Poimintoja Twitter-virrasta:

Arina twitterissä

Katso Teemu Arinan haastatteluvideo:

Teksti: Jarno Salovuori 
Kuva: Leena Malmberg

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 1/2016,  13.4.2016

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn