Mikko Kosonen, Sitra: Onnistunut digitalisaatio vaatii suuria päätöksiä

Net 2/2015,  12.11.2015

Nyt on päätöten aika, jos digitalisaatio halutaan kääntää voitoksi. Palkinnot ovat muhkeat, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen: parempaa terveydenhuoltoa pienemmin kustannuksin tai talouskasvua ilman raaka-­aineiden ehtymistä.

Jos digitalisaatiota osataan hyödyntää oikein, monet yhteiskunnalliset ongelmat ratkeavat ja talous kääntyy kasvuun. Jos epäonnistumme, joudumme kohtaamaan vain digitalisaation nurjan puolen, työn ja ammattien katoamisen.

MikkoKosonen, Sitra

”Digitaalisen tekniikan avulla voi automatisoida ja robotisoida mitä hyvänsä. Tehdastyö on ajat sitten automatisoitunut. Nyt sama kehitys etenee valtavaa vauhtia toimistotyössä. Monet keskiluokan työt ja ammatit häviävät”, Kosonen muistuttaa.

”Digitalisaation ja uusien bisnesalueiden ammattilaisille on luvassa töitä, mutta löytyykö työtä myös muille? Polarisaation kiihtyminen työmarkkinoilla on todellinen uhka, sillä kaikilla pitää olla rooli yhteiskunnassa.”

Synkistä uhkakuvista huolimatta Kosonen sanoo olevansa toiveikas. ”Jos nyt investoidaan, edessä on viisi tiukkaa vuotta, ja tulokset tulevat myöhemmin. Jos investointivara nyt syödään, meillä on edessä 20 vuotta huonoa aikaa.”

Enää ei pidä yrittää parannella vanhaa, on Kososen vahva viesti. ”Meidän pitää yhdessä luoda kokonaan uutta. Kaikki paukut pitää panna tulevaisuuden rakentamiseen.” 

Irti vanhoista malleista

Kosonen korostaa, että digitalisaatiota ei missään nimessä saa tarkastella vain teknologisena ilmiönä. Kyse on paljon suuremmista asioista: liiketoiminnan, ihmisten käyttäytymisen ja yhteiskunnan suurista muutoksista.

Maailmassa on tähän saakka ollut monia sidonnaisuuksia tai keskinäisiä riippuvuussuhteita, joille ei ole voitu mitään. Esimerkiksi talouskasvua on aina seurannut uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen lisääntyminen, väestön ikääntymistä terveydenhuollon menojen paisuminen.

”Nyt meillä on todellinen mahdollisuus purkaa nuo riippuvuudet”, Kosonen sanoo.

Aloitetaan talouskasvusta.

”Talouskasvu ja luonnonvarojen kulutus voidaan kytkeä irti toisistaan, sillä digitalisaatio mahdollistaa aivan uuden, entistä kestävämmän talousparadigman”, Kosonen sanoo. ”Tavoite ei enää ole se, että ihmiset kuluttaisivat mahdollisimman paljon vaan se, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut. Teollisuuden lisäarvo ei enää muodostukaan uusien tuotteiden myynnistä. Fyysiset tuotteet ovat alustoja erilaisille digitaalisille palveluille. ”

Seuraavaksi terveydenhuolto.

Suomessa väestö vanhenee toiseksi nopeimmin maailmassa Japanin jälkeen. ”Vaikka tietotekniikka otettaisiin täydellä teholla käyttöön terveydenhuollon tuotantopäässä ja järjestelmäviidakko siivottaisiin, emme ratkaise ikääntymisen ongelmaa. Ihmisten pitää ryhtyä ennakoivasti hoitamaan ja seuramaan omaa terveyttään omatoimisesti erilaisten digitaalisten sensorien avulla.”

Suomessa on perinteisesti tehty maailman parhaita terveydenhuollon tilastoja. Niille on Kososen mukaan käyttöä.

”Meillä on jo terveystietoa pitkältä ajalta, mutta tuo tieto on piilossa erilaisissa tietokannoissa. Kun tilastotiedot ja ihmisten itsensä keräämä data yhdistetään, saadaan valtava tietomäärä sovelluskehityksen piiriin. Mitä enemmän dataa on takana, sitä monipuolisempia palveluja voidaan luoda.”

Kun ict-osaaminen, lääketieteellinen osaaminen ja maailman parhaat tilastot yhdistetään, ihmisten saama hoito paranee, ja samalla luodaan valtava bisnesmahdollisuus. ”Suomesta voidaan tehdä terveydenhuollon edelläkävijämarkkina. Kotimarkkinasta saadaan referenssi ikääntymisen ongelmaan, joka on edessä kaikissa maailman maissa.” 

30 + 20 miljardia

Kehitys ei pääse vauhtiin ilman julkisia investointeja. Mistä rahat voitaisiin ottaa?

”Käytetään sama rahasumma kuin ennenkin, mutta sijoitetaan se toisin”, neuvoo Kosonen.

Suomi käyttää tänä vuonna yli 30 miljardia euroa erilaisiin julkisiin hankintoihin. ”Tästä summasta valtaosa suunnataan tarkkaan speksattuihin vanhoihin teknologioihin. Jatkossa strategista julkista hankintaosaamista pitäisi parantaa ja lähteä siitä, että huomattavasti nykyistä suurempi osa käytetään innovatiivisiin hankkeisiin. Kilpailutetaan erilaisia ratkaisuja, joilla haluttu vaikutus saadaan aikaan. Samalla pitää tietenkin varmistaa mittaamalla, että haluttu muutos on todella toteutunut.”

Terveydenhuoltoon käytetään vuodessa 20 miljardia euroa. Myös tästä summasta voitaisiin käyttää osa innovatiivisten ratkaisujen etsimiseen.

”Pyrkimällä tekemään asioita entistä fiksummin ja ennakoivammin saadaan tuonkin kustannusmassan panos-tuotos-suhdetta paremmaksi.”

Kosonen suositteleekin, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta lähestyttäisiin myös digitalisaation näkökulmasta. ”Silloin sote-uudistus ei olisi pelkästään menoerä, vaan valtava mahdollisuus työllisyys- ja kasvuongelman ratkaisemiseen.”

Kohtauttaminen ja kokeileminen

Digitalisaation valjastamiseen tarvitaan rahoituksen lisäksi asennemuutosta ja uusia toimintatapoja, jotka yhdistävät julkiset ja yksityiset resurssit.

”Iso ongelmamme on se, että olemme teollisen aikakauden toimintamallien vankeja. Olemme organisoituneet itse itseään puolustaviin siiloihin, jotka ovat luoneet omat rakenteensa tämän tehtävän suorittamiseksi. Yritykset ovat fokusoituneet jonkin tietyn tuotteen tekemiseen. Ne eivät näe, että maailma on muuttunut ja vaikka näkisivät, eivät halua muuttua, koska se on pelottavaa”, Kosonen sanoo.

Mistä ratkaisu? Kosonen ehdottaa kolmivaiheista mallia, jonka osat ovat kohtauttaminen, kokeileminen ja levittäminen.

”Jotta pääsisimme eroon vanhoista ajatusluutumista, meidän pitää saattaa eri alojen ihmisiä yhteen. Uudet ajatukset syntyvät juuri tällaisissa kohtauttamisissa.”

Kun uusia ideoita on kehitetty, niitä on kokeiltava käytännössä mahdollisimman nopeasti.

”Suunnittelemalla ja strategioita tekemällä ei pääse tämän päivän maailmassa kovin pitkälle. Kun todetaan, että jossain ajatuksessa voisi olla itua, sitä pitää testata. Ja kun kokeilemalla löydetään toimiva ratkaisu, se pitää levittää koko yhteiskuntaan. Hyödyt tulevat skaalautumisen myötä.”

Rohkeutta poliitikoille

Koska digitalisaation vauhti on joka tapauksessa ripeä, innovaatio- ja elinkeinopolitiikan uudistuksessa ei kannata viivytellä.

”Ymmärrän, että poliitikoilla on valtava paine, koska valintoja pitää tehdä lyhyen tähtäimen tuloksenteon ja pitkän tähtäimen investointien välillä. Pahimmassa tapauksessa innovaatiopanokset realisoituvat alue- ja työllisyyspolitiikkana, jolla ylläpidetään vanhoja rakenteita ja estetään luovaa tuhoa”, Kosonen sanoo.

”Kilpailu on siirtynyt yritystasolta ekosysteemitasolle. Julkinen sektori, tutkimuslaitokset ja yritykset pitää saattaa luomaan yhdessä uusia konsepteja, joita sitten kokeillaan ja levitetään. Yhä enemmän tarvitaan tukea erilaisille ekosysteemihankkeille. Niissä rakennetaan tulevaisuutta.”

Teksti: Markku Rimpiläinen
Kuvat Miika Kainu

Mikko Kosonen

  • Syntynyt Ontariossa, Kanadassa 1957.Mikko Kosonen, Sitra
  • Sitran yliasiamies vuodesta 2008.
  • Kauppatieteiden tohtori.
  • Työskennellyt aiemmin Nokiassa runsaat 20 vuotta muiden muassa strategia- ja tietohallintojohtajana.
  • Julkaissut lukuisia kirjoja ja artikkeleita strategisesta johtamisesta.

Kiertotaloudesta uusia liiketoimintamalleja

Sitran Kiertotalous-ohjelma on synnyttänyt muun muassa Helsingin, Espoon ja Vantaan Smart & Clean -yhteistyöhankkeen, joka kattaa esimerkiksi älyliikenteen, biotalouden ja hajautetut energiaratkaisut. ”Yritykset ovat mukana, koska ne pääsevät näyttämään oman teknologiansa mahdollisuudet, saavat referenssialueen ja pääsevät vientimarkkinoille”, Mikko Kosonen sanoo

Ennakoivaa hoitoa Hämeenlinnassa

Sitran ja Hämeenlinnan kaupungin minunterveyteni.fi-palvelussa toteutetaan käytännössä oman terveydentilan seuraamista ja sairauksien hoitamista sähköisten palvelujen avulla. Omatoimisen etämittauksen piiriin kuuluvat astmapotilaiden hengityksen puhallusmittaus, verenpaineen ja -sokerin mittaaminen kotioloissa sekä painon seuraaminen.

Etämittauspalvelu ohjaa asiakasta niin, että tämä tekee mittaukset oikeaaikaisesti ja oikealla tavalla. Hämeenlinnan kaupunki hankkii mittaukseen ja mittaustulosten välittämiseen tarvittavat laitteet. Minunterveyteni.fi -palvelu osaa tehdä automaattisesti yksilöllisen terveysanalyysin ja antaa muistutuksia ja hoitosuosituksia asiakkaan tietojen pohjalta. Kaikki neuvot pohjautuvat kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.

.

Lisätietoja
net@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2/2015,  12.11.2015

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn