Onko RPA kuollut? 

Minulle tuli rekrytoidessa vastaan väite, että ohjelmistorobotiikka (RPA) on kuollut. Hakijalle oli väitetty, että nykyiset toiminnanohjausjärjestelmät tarjoavat tarvittavat rajapinnat eikä ohjelmistorobotiikalle ole enää sijaa. Toisaalta uudet tekoälypohjaiset ratkaisut tulevat entisestään syömään RPA:n kaistaa, mutta onko todella näin?  

Mielestäni ei. Yhtäältä, ohjelmistorobotiikka ei ole enää pelkästään käyttöliittymäautomaatiota, vaan nykyiset robotit voivat käyttää rajapintoja kuten integraatioalustat tai prosessimoottorit. Toisaalta RPA:n perintö elää vahvasti UiPathin uusissa tekoälyratkaisuissa. 

RPA:n perusidea on edelleen tarpeellinen: automatisoidaan toistuvia, sääntöpohjaisia prosesseja. Vaikka tekoäly, erityisesti generatiivinen tekoäly, tarjoaa uusia mahdollisuuksia, ohjelmistorobottien tuottamat kyvyt ovat edelleen tärkeitä, etenkin kun: 

• Rajapinnat eivät ole mahdollisia tai kustannustehokkaita. Käytössä on edelleen paljon legacy-järjestelmiä, joihin ei ole olemassa rajapintoja (API). Kuten esimerkiksi vanhat tai räätälöidyt kirjanpitojärjestelmät, joiden modernisointiin ei ole panostettu. Ohjelmistorobotit ovat tällöin ainoa ja kustannustehokas ratkaisu automatisointiin tai rajapinnaksi järjestelmien välille. Toisaalta esimerkiksi hyvinvointialueilla voi olla kymmenittäin järjestelmiä, jotka ovat käynnissä vain arkistointitarkoituksessa. Nämä järjestelmät tuottavat jatkuvasti kustannuksia, vaikka ne voitaisiin RPA:ta hyödyntäen arkistoida nykyaikaisesti ja ajaa vanhat järjestelmät alas. 

• Prosessit ovat sääntöpohjaisia ja standardeja. Vaikka tekoäly on oiva työkalu monimutkaisemmissa ja vapaamuotoisen datan tilanteissa, RPA on edelleen kustannustehokkaampi valinta yksinkertaisiin sääntöpohjaisiin prosesseihin. Ratkaisu on yleensä myös nopeampi ja helpompi toteuttaa. 

• RPA elää tekoälyn sisällä. Tekoälystä puhuttaessa nousee esiin usein agenttiominaisuudet, mutta monesti niidenkin takana hyrrää tuttu RPA-moottori. Tekoäly voi analysoida ja tulkita dataa sekä tehdä päätöksiä, mutta varsinaiset toimenpiteet suorittaa robotti. RPA toimii tekoälyn ”käsinä”, mahdollistaen sen, että tekoälyn arvokas työ muuttuu konkreettiseksi toiminnaksi.  

• UiPathin ohjelmistorobotit eivät ole enää ainoastaan käyttöliittymäautomaatiota. Kehitys on ollut huimaa viimeisinä vuosina ja alusta tarjoaa laajan valikoiman erilaisia työkaluja monimutkaisten prosessien automaatioiden toteuttamiseen: 

1. API-integraatiot. Vaikka RPA on hyödyllinen, kun rajapintoja ei ole saatavilla, UiPath tukee myös API-integraatioita, mikä mahdollistaa tehokkaamman ja luotettavamman automaation. 
2. Tekoälyintegraatiot. UiPath integroituu saumattomasti erilaisiin tekoälypalveluihin, kuten koneoppimiseen ja luonnollisen kielen käsittelyyn, mikä mahdollistaa älykkäämmän automaation. Erityisesti koneoppiminen on tuotu lähelle käyttäjää, jolloin käyttäjän toimet opettavat koneoppimismallia Document Understanding -prosesseissa. Toisaalta UiPath on asemoitunut avoimeksi toimijaksi tekoälyn saralla ja luonut rajapinnat esimerkiksi Microsoftin Copilotin kanssa, jolloin robotteja voidaan käynnistää osana Copilotin prosesseja.

Johtopäätöksenä voin siis todeta, että RPA ei ole kuollut, vaan muuttunut ja kehittynyt. Se on edelleen oiva työkalu yrityksille ja organisaatioille, jotka haluavat automatisoida prosessejaan. Etenkin jos rajapintoja ei ole käytössä tai niiden toteuttaminen kallista.  

RPA on tärkeä pala AI-moottorin sisällä, mahdollistaen tekoälyn potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen. Markkinajohtaja UiPathin alusta kehittyy jatkuvasti ja tarjoaa laajan valikoiman työkaluja, jotka mahdollistavat hyvin monimutkaistenkin prosessien automatisoinnin.  

Älä siis hylkää ohjelmistorobotteja vielä – ne voivat olla juuri se puuttuva palanen, joka vie tuottavuuden seuraavalle tasolle.