Cristina Andersson: Robotit vapauttavat rutiineista

Net 1/2014,  16.4.2014

Digitalisaatio muuttaa työelämää ja yhteiskuntaa kovaa vauhtia. Se on kuitenkin vasta alkua. Seuraava askel on robotisaatio.

Robotisaatio on maailmalla voimistuva trendi, josta ei Suomessa juuri puhuta. Tämä oli yksi Cristina Anderssonin ja Jari Kaivo-ojan pari vuotta sitten ilmestyneen Boho Business -kirjan lähtökohdista. Kirjoittajat saivat alkuun vilkkaan keskustelun, ja viime marraskuussa he olivat mukana järjestämässä Suomen ensimmäistä robottiviikkoa. Nyt perusteilla on alan yritysten ja yhteisöjen yhteenliittymä, Robotics Finland.

Net 1/2014, andersson

Cristina Anderssonin mielestä Suomessa on juututtu liikaa vain digitalisaatioon – luullaan, että se riittää.

”Robotiikka muuttaa digitaalisen tiedon fyysisiksi teoiksi. Robotti on toimija kuten ihminen”, Andersson määrittelee.

Hän muistuttaa, että tekniikan kehittyminen vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan.

”Kun työntekijät vaihtuvat miljooniin robotteihin ja työn tekevät koneet, kuka maksaa verot? Robotiikan etiikassa on oma pohdintansa jo siinä, että robotit ovat yhteydessä internetiin ja kerryttävät big dataa. Kaikki tämä edellyttää lainsäädännön valmistelua”, Andersson muistuttaa.
”Tärkeintä on kuitenkin miettiä, mikä on ihmisen rooli. Robotit ovat valtava mahdollisuus ihmiskunnalle, vihdoinkin päästään tekemään sitä, mikä ihmiselle on luontaisinta. Kaikki ihmiset ovat luovia.”

Robotti välittää vanhuksista

Cristina Andersson uskoo, että robotisoitumiseen liittyvä tekoäly kehittyy nopeasti. Ihmiseen verrattuna moninkertaisilla aistikyvyillä ja oikean aivolohkon kaltaisella luovuudella varustetut robotit ovat kohta todellisuutta. Se puolestaan tuo robotit teollisuuden kokoonpanohalleista yhä enemmän ihmisten ilmoille.

”Robottimarkkinoiden on arvioitu kasvavan 190 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Teollisuusrobottien määrä kasvaa maltillisesti, mutta palvelurobottien määrä eksponentiaalisesti”, hän sanoo.

”Uskon, että palvelurobotiikka vaikuttaa muun muassa vanhustenhoitoon. Koneet voivat avustaa itsenäistä elämää kotona, ja sairaaloissa ne vapauttavat hoitajia raskaista rutiinitöistä.”

Vaikka robotit ottavatkin osan hoitotyöstä vastuulleen, hoitajia tarvitaan jatkossakin.

”Henkilöresursseja ei kuitenkaan aina ole. Vaikka sanotaan, että tarvitaan ihmisen välittävää kättä ja huomiota, edelleen vanhuksia sidotaan paikoilleen tuntikausiksi. Robotti voi mahdollistaa hyvän elämän ja hoidon – mahdollisuuksia on paljon ja niihin pitää tarttua.”

Enemmän kuin apulainen

Anderssonin mukaan robotiikka etenee kahdella uralla: se korvaa ihmisiä ja täydentää ihmisiä. Painotuksen pitäisi olla jälkimmäisessä.

”Käyttöliittymä ihmisen ja digitaalisen maailman välillä voi tulevaisuudessa olla robotti. Humanistien ja kasvatustieteilijöiden on tartuttava haasteeseen, muuten roboteista tulee teknokraattisia insinööriluomuksia”, hän ennakoi.

Myös korkeakoulutettujen työpaikat ovat vaarassa, kun tekoäly korvaa lakimiesten, opettajien ja toimittajien työpanosta. Toisaalta silloin avautuu mahdollisuus kehittyä ja käyttää boheemia luovuutta. Tulevaisuuden asiantuntijaa avustaakin robotti, joka on jatkuvassa yhteydessä big dataan ja tarkistaa kaiken kuullun ja luetun sekunnin murto-osassa.

”Robotit pystyvät jo nyt oppimaan asioita itsenäisesti. Tulevaisuudessa tekoäly on moninkertaisesti ihmistä älykkäämpi. Miten halukas se on tekemään töitä ihmisen kanssa? Vai sanooko se, että menkää te pelaamaan mölkkyä sillä aikaa, kun minä mietin asioita”, Andersson pohtii.

Hyvinvoinnin lähde

Suomalainen teollisuus on lähtenyt halvan työvoiman perässä ulkomaille. Anderssonin mukaan tilanne on muuttumassa, sillä nyt mennään sinne, missä ovat parhaat robotit. Vaikka ihmiset eivät välttämättä työllisty, robotit takovat silti vaurautta.

”Teollisuusstrategian on oltava sellainen, että teollisuus pysyy Suomessa. Siitä syntyy vauraus, jolla voimme jatkaa hyvinvointivaltion olemassaoloa. Monella robotiikkaa sivuavalla alalla on hyvää osaamista, mutta Suomessa pitää käynnistää kunnianhimoisempia robottihankkeita”, Andersson näkee.

Koulutuksessa kannattaa panostaa luovuuteen, kekseliäisyyteen, neuvottelutaitoihin ja yhteistyökykyihin – ohjelmoinnin ja matemaattisten taitojen ohella. Kun robotit tekevät rutiinityöt, ihmisten on luotava uutta arvoa.

» Katso myös Nykyaika-sarjis robotisaation mahdollisista seurauksista.

Cristina Anderssonin videohaastattelu on tehty Fujitsun World Tourin yhteydessä 2.4.2014:




Cristina Andersson on Robotics Finland -hankkeen edistäjä, tietokirjailija ja voittamisvalmentaja. Hän on tehnyt uran liikkeenjohdon konsulttina metsä-, metalli- ja elintarvike-teollisuudessa ja valmentaa nykyisin niin yrityksiä kuin 
urheilijoita itsensä ja kilpailijoiden voittamisessa. Anderssonin kirja Winning Helix ilmestyi vuonna 2005 ja suomeksi nimellä Voittava kierre vuonna 2008. Yhdessä Jari Kaivo-ojan kanssa vuonna 2012 kirjoitettu Boho Business – Ihmiskunnan voitto koneesta julkaistaan englanniksi tänä keväänä.

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 1/2014,  16.4.2014

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn