Professori Sirkka Heinonen: Digitalisaatio vie valtavien mahdollisuuksien äärelle

Net 1/2015,  19.10.2015

Digitalisaatio humahtaa läpi koko yhteiskunnan. Digitalisaation vaikutukset riippuvat siitä, miten me vaikutamme digitalisaation kehitykseen, muistuttaa professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Sirkka Heinonen

Miten iso rooli digitalisaatiolla on tulevaisuudelle?

Digitalisaatio on kiilaamassa koko maailman kehitykseen vaikuttavan megatrendilistan kärkeen. Muita megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönmuutokset, globalisaatio ja talouden kriisiytyminen. Digitalisaatio on uuden ajan öljy, joka voitelee taloutemme rattaita ja tuottaa hyvinvointia.

Miten Suomi on pysynyt digikärryillä?

Tietoyhteiskunnan kärjestä olemme jo pudonneet, kun esimerkiksi Korea ja Singapore ovat määrätietoisesti hioneet digitaalisen tietoyhteiskuntansa huippukuntoon. Esimerkiksi Singaporessa ei ole ruuhkia, koska liikenteen määrä on tarkkaan laskettu ja ohjattu automaattisesti. Samsung julistaa, että vuonna 2020 heidän kaikki tuotteensa on yhdistetty nettiin. Tosin kyseisissä maissa päätöksenteko ja toimeenpano tapahtuvat varsin keskitetysti ja kontrolloidusti. Suomi voisi erottua digitaalisuuden hyödyntämisessä kokonaisvaltaisesti ja tasa-arvoisesti kestävyyden kaikissa ulottuvuuksissa.

Miten digitalisaatio voi edistää hyvinvointiamme ja parempaa tulevaisuutta?

Digitalisaatio voi rakentaa pitkospuita Suomen uudelle tarinalle. Tarvitsemme tulevaisuusstrategian, joka toteuttaa yhteisesti hyväksyttyä visiota paremmasta huomisesta. Tuo visio on ensin kirkastettava ja havainnollistettava tarinalla, johon voimme samaistua. Visio on luotava yhdessä, yhdessä on päätettävä mihin halutaan mennä.

Tietoyhteiskunta oli aikanaan pätevä visio. Nyt digitalisaatiota laajemmin hyödyntämällä voimme nostaa rimaa korkeammalle ja tavoitella merkitysyhteiskuntaa, jossa kaikilla toimijoilla olisi työtä tai mielekästä toimintaa. Tuotteita ja palveluja suunniteltaessa, markkinoitaessa ja kulutettaessa kyse on niiden luomista merkityksistä. Kynnyskysymykseksi voikin nousta se, miten digitaaliset palvelut tukevat merkitysten hakua ja ilmentämistä. Yritykset ja julkinen sektori onnistuvat palvelujen tarjoamisessa silloin, kun nuo palvelut kohtaavat suoraan ihmisille yksilöllisesti räätälöityjä tarpeita.

Millaisia innovaatioita uskot digitalisaation kautta syntyvän?

Digitalisaatio on mahdollistaja, ei itseisarvoinen kehitystavoite. Oleellista on, miten digitalisaatiota kehitetään ja mihin sitä sovelletaan. Keskiössä tulee olla ihminen, asukas, asiakas, kuluttaja ja käyttäjälähtöisyys. Digitalisaation tulee palvella myös yrityksiä, toimialoja, julkishallintoa ja koko yhteiskuntaa.

Digitalisaatio avaa innovaatioita kaikille sektoreille – ei pelkästään sen kotikenttään it-alalle. Digitaalisten palvelujen tulee olla helppokäyttöisiä, helposti saatavilla olevia, ubiikkeja ratkaisuja arjen toimintoihin. Asumisessa vanha käsite älykoti saa uusia piirteitä toimintojen säätelyn, ohjaamisen ja turvallisuuden toteuttamisessa. Ikääntyvä väestö voi asua pidempään kodissaan digiratkaisujen ansiosta. Digitaalisuuteen kytkeytyy myös palvelurobotisaatio. Hoivarobotti voi valmistaa ruokaa ja tarjoilla sen vuoteeseen, vahtia lapsia leikkien heidän kanssaan tai häärätä puutarhassa ruohoa leikaten. Digitapetit voisivat vaihtaa väriään ja tilasuunnittelussa ääni- ja tuoksumaailma voi muotoutua mielialan mukaan.

Liikkumisessa autot ovat digitaalisuuden avulla lähestymässä automaattiohjausta. Digitaaliset kimppakyytipalvelut vähentäisivät turhaa ajamista ja päästöjä, mikä voi olla merkityksellinen elämäntapakysymys.

Työelämässä raja vanhakantaisen työpaikalla työskentelyn ja vapaa-ajan välillä liudentuu. Etätyö on yhä useammissa ammateissa teknisesti mahdollista, asenteet laahaavat kuitenkin vielä liian useilla työpaikoilla perässä.

Millaisilla toimialoilla näet digitalisaation avaavan eniten mahdollisuuksia? 

Media- ja viihdealalla digitaaliset palvelut ovat ehkä nopeimmin jyränneet tietä systeemiselle muutokselle. Media ja viihde on ubiikkia, kaikkialla läsnä olevaa ja kaikilla laitteilla käytettävää. Visuaalisuuden ja kolmiulotteisuuden lisääminen avaa uusia mahdollisuuksia. Elokuvat ja opetusaineistot voivat olla yhä enenevässä määrin myös 4D-mallisia eli kosketusaistin mukaan ottavia. Koulutus on vastaavan murroksen edessä.

Energia- ja ympäristöala on erittäin otollinen alue digitaalisille palveluinnovaatioille. Kotitaloudet haluavat itse tuottaa tarvitsemansa energian. Suomi tarvitsee täysremontin energiajärjestelmänsä vauhdikkaalle käännökselle kohti uusiutuvan energian hyödyntämistä.

Samassa yhteydessä avautuu lukuisia digitalisaation innovaatioikkunoita. Asukas voi jo nyt seurata katollaan sijaitsevien aurinkopaneelien energiantuottoa. Tällaiseen voisi kytkeä vaikka korttelikohtaisia kampanjoita tai kilvoitteluja energiatehokkuuteen.

Miltä Suomen digitaalinen tulevaisuus näyttää?

Mikäli digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin ei tartuta, syntyy maahamme digivaje. Jollemme ole aktiivisia ja rohkeita, ulkomaiset toimijat vievät digikattauksen nenämme edestä. Yritysten, julkisen vallan ja kaikenikäisten käyttäjien yhteinen ideointi vaikkapa uusia innovaatioita luotaavissa tulevaisuusklinikoissa olisi hyvä tapa edetä. Ideat voitaisiin jatkojalostaa piloteissa ja kokeiluissa.
Julkisen vallan kannattaisi hyödyntää digitalisaation avulla asiakkaiden palautteet ja hiljainen tieto. Jo pelkästään sosiaali- ja terveysalalla voi löytyä kustannuksia säästäviä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja.

Toisaalta hallitsematon digitalisaation tunkeutuminen yhteiskuntaan voi aiheuttaa kielteisiä lieveilmiöitä, kuten yksityisyyden loukkaamista.

Digitalisaatiota ei pidä niellä pureksimatta. Kannattaa pysähtyä miettimään, miten se saadaan nivottua kokonaisvaltaiseen yhteiskunnan muutokseen, jota elämme. Digitalisaation hyödyntäminen on kytkettävä sen pohtimiseen, mitä oikeasti tarkoittaa työelämän muutos. Mitä osaamista tarvitsemme? Mitä ammatteja syntyy ja mitkä poistuvat? Miten verkottuminen, kaiken kytkeytyneisyys kaikkeen ja vertaistuotanto tarkoittavat kansantalouden, kotitalouksien ja yksilöiden tasolla?

Mitä merkitsee kolmas teollinen vallankumous, jossa keskittyneet ratkaisut murenevat ja jossa 3D-tulostimien myötä siirrytään kohti omavaraisuutta ja jakamistaloutta? Mitä käytännössä tapahtuu kun syntyy energianet – energia- ja informaatiojärjestelmien yhdistyminen esineiden internetin myötä (Internet of Things)?

Teksti Sami Turunen
Kuvat Teemu Leinonen

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 1/2015,  19.10.2015

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn

Käytämme Net-sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Pyydämme sinua perehtymään yksityisyydensuojakäytäntöömme, joka on saatavissa täältä.