Juhana Vartiainen: Konservatiiviset voimat jarruttavat digitaalista palvelutaloutta

Net 1/2016,  13.4.2016

Juhana Vartiainen kaipaa hallitukselta jämäkämpiä otteita ja rohkeampia uudistuksia.

Taloustieteilijä ja kansanedustaja Juhana Vartiainen toi Fujitsu World Tour 2016 -tapahtumaan terveiset Arkadianmäeltä, Finlandia-talon naapurista. Kokoomuksen kansanedustaja totesi sen, minkä moni muukin on viime vuosina huomannut: vaikka liike-elämässä ja markkinoilla muutokset ovat nopeita, politiikassa pienetkin liikahdukset ovat työn ja tuskan takana.

”On kuin työntäisi valtavaa kivenjärkälettä ylämäkeen. Kun kuukauden kuluttua on päästy 10 senttiä eteenpäin, todetaan että jes, nyt Suomi muuttuu”, Vartiainen sanoo.

Juhana Vartiainen Fujitsun World Tourilla

Oikealla tiellä

Vartiaisen ja Ruotsin entisen valtionvarainministerin Anders Borgin Strategia Suomelle -raportti julkaistiin vuosi sitten. Vartiainen on tyytyväinen siihen, että moni raportin ehdotus löysi tiensä nykyisen hallituksen ohjelmaan. Keskeiset johtopäätökset koskivat maamme kilpailukykyä, työn tarjontaa ja tuottavuutta.

Vartiaisen mukaan työ maksaa Suomessa liian paljon ja sen takia talous näivettyy. Toisaalta meillä ei tehdä tarpeeksi töitä suhteessa hyvinvointipalveluihin, ja tilanne muuttuu vielä rajusti kun väestö vääjäämättä vanhenee. Tärkeästä tuottavuudesta on puolestaan pidettävä huolta purkamalla monopoleja ja sääntelyä sekä panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen, Vartiainen summaa.

”Kurja tilanne on jatkunut jo kauan, eikä talous käänny itsestään parempaan”, hän muistuttaa. ”Hallitus on ottanut oikean suunnan, mutta konservatiiviset voimat jarruttavat muutosta.”

Lisää työtä ja tuottavuutta

Vartiaisen mukaan kilpailukyky ratkaistaan yrityksissä, joten kestävä ratkaisu olisi muuttaa työmarkkinoiden toimintatapaa. Työvoimakustannukset laskevat kyllä, sen sijaan rakenteiden muuttaminen on paljon vaikeampaa, kuuluu Vartiaisen analyysi. Hän uskoo väännön kilpailukykysopimuksesta vielä jatkuvan kevään edetessä.

Työn tarjonnan lisäämisen näkökulmasta on hyvä, että eläkeratkaisut on tehty ja työttömyysturvaa kiristetty. Silti konservatiiviset voimat jylläävät ja Vartiaisen mielestä esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa pitäisi rohkaista Ruotsin mallin mukaisesti. Tässä ja monessa muussa asiassa hän patistaa hallitusta jämäkämpiin otteisiin.

Työn tuottavuudessa uuden teknologian vaikutus näkyy selvimmin, mutta maailmantalouden tunnuslukujen valossa tuotavuuskasvu on viime vuosina hidastunut. Tämä ekonomisteja askarruttanut havainto voi olla näköharha, joka kertoo puutteellisista mittareista. Digitaaliset palvelut ja verkostotalous ovat vahvistuneet, ja tuottavuuden kasvu tulee jakamistalouden tapaisista ilmiöistä.

Historiallinen painolasti

Vartiaisen mukaan Suomen haasteet sopeutua globaaliin markkinatalouteen kumpuavat osaltaan historiasta. Eri syistä tulemme hieman jälkijunassa. Teollistuminen tapahtui meillä myöhään, nopeasti ja usein valtion eikä markkinoiden johdolla. Riippuvuus Neuvostoliitosta ja idänkaupasta johti eräänlaiseen suunnitelmatalouteen, minkä takia suomalaiset ovat tottuneet valtion ohjaukseen. Lisäksi asema idän ja lännen välissä pakotti hakemaan ratkaisut konsensuksen kautta.

Nykyhetkessä on Vartiaisen mielestä muistettava, että vain globaalin markkinatalouden avulla pystymme luomaan suomalaista hyvinvointia. Kokonaan eri asia on, vastaako kehitys esimerkiksi käsityksiämme oikeudenmukaisuudesta.

Uhkana aivovuoto

Digitaalinen palvelutalous on Suomelle valtava mahdollisuus. Vaikka konservatiiviset voimat haittaavat tätäkin kehitystä, olemme korruptoimaton korkean osaamisen maa, jolla on hyvät edellytykset menestyä. Kompastuskivenä Vartiainen pitää liian jäykkiä työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa. Työn ja työttömyyden välimaastoon tarvitaan joustavia välimuotoja – digitaalisen talouden osaajat repivät leipänsä monista lähteistä ja hyvät ideat skaalautuvat nopeasti globaaleiksi.

Silti maantieteellinen läheisyys ja kasvukeskukset ovat digitaloudessa tärkeitä, Vartiainen huomauttaa.

”Pelkään, että digitaalisen ajan innovoivat yrittäjät ja talentti vuotavat ulkomaille. Osaavasta nuorisosta kilpaillaan globaalisti. Suomi tarvitsee nuoria ihmisiä tekemään hyvää liiketoimintaa, jotta voimme pitää huolta palveluistamme”, Vartiainen sanoo.

Teksti: Jarno Salovuori
Kuva: Leena Malmberg

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 1/2016,  13.4.2016

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn

Käytämme Net-sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Pyydämme sinua perehtymään yksityisyydensuojakäytäntöömme, joka on saatavissa täältä.