Arjen mielenhallinta selättää stressin

Net 2019,  21.5.2019

”Meillä ihmisillä on levottomat apinanaivot päämme sisällä. Ne tuottavat hämmentyneen näkemyksen elämästä ja vievät meitä kauemmas itsestämme. Apinanaivot pitää saada haltuun, ja kehittämään taitoja, joiden avulla tapahtuu hyviä asioita. Arjen mielenhallinnan avulla olemme kontaktissa omaan sisäiseen maailmaamme ja pystymme hallitsemaan erilaisia tilanteita sekä välttämään kuluttavaa stressireaktiota", kuvailee psykologi Ville Ojanen.

Arjen mielenhallinta

Arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta ihmissuhteisiin

Kun työelämä muuttuu yhä hektisemmäksi, tarvitsemme kipeästi arjen mielenhallintaa eli ihmisenä olemisen taitoa.

”Emme ole vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa siksi, että asiat hoituisivat.  Sen sijaan muodostamme suhteita, vahvistamme niitä ja luomme ilmapiirejä ja jaettuja kokemuksia. Synnytämme arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta. Nämä kolme elementtiä ihmissuhteissa ovat keskeisiä toimintakykymme kannalta”, Ville Ojanen korostaa.

Miten arjen mielenhallintaa sitten voi lisätä?

”Levottomissa apinanaivoisamme pyörii herkkä uhkatutka, joka skannaa subjektiivista kokemustamme, eli kuplaa, jossa elämme. Jos asiat eivät mene kuten olemme ajatelleet ja jokin ajatus tai tunne on ristiriidassa aivojen ajattelun kanssa, uhkatutka reagoi ja aktivoi stressireaktion.”

Stressireaktio on alun perin ollut hengissä selviytymisen edellytys.

"Nykypäivänä olemme kiipelissä sen kanssa, sillä reaktio on ylimitoitettu verrattuna stressiin. Emme ole hengenvaarassa mutta reagoimme voimakkaasti arkisissa tilanteissa, kun esimerkiksi joku urpo kiilaa kehäykkösellä eteen. Stressitilanteita syntyy läheisten ihmisten kanssa mutta myös työelämän tilanteissa, joissa ihmetellään, että oliks se mun syy, tai kuka tän teki? Miks mä aina, miksei kukaan muu koskaan?”

Nämä tilanteet käynnistävät aivoissamme stressireaktion, joka vaikuttaa olemiseen, elimistöön, kehoon ja fysiikkaan. Valmistaudumme taistelemaan tai pakenemaan.

”Stressireaktio voi tapahtua jopa satoja kertoja päivässä. Se tekee elämästä epämiellyttävää ja huomio kohdistuu asioihin, jotka eivät ole hyvin: Siihen ekseliin, joka osoittaa, että projekti ei mene suunnitellusti. Ihmisen kasvojen ilmeeseen, joka viestittää epämiellyttävyydestä. Sen sijaan, että havainnoitaisiin jotain myönteistä, stressitilanteessa ihmiset fokusoivat negatiiviseen. Olemme ärtyneitä, turhautuneita tai turhan kiireisiä. Myös toimintakyky alenee ja korkeamman jalostusarvon aivotoiminta laskee.”

Katsekontakti, tervehdys, kiitos

Arjen mielenhallinnan kehittämisessä ratkaisevaa on vuorovaikutustavan muutos. Luottamuksen turvallisuuden ja arvostuksen ilmapiirissä työ sujuu ja asiat tapahtuvat.

Kannattaa miettiä onko vuorovaikutuksessa tärkeitä saada aikaan vain pelkkä transaktio eli se, että asiat tapahtuvat.Vai olisiko tavoitteena luoda myös arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta?

”Mitä enemmän pystyt suuntaamaan näihin myönteisiin kokemuksiin, sitä enemmän ja parempia asioita tapahtuu pitkällä aikavälillä”, Ville Ojanen opastaa.

Prososiaalinen, vuorovaikutteinen käyttäytyminen, lisää tuottavuutta ja vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Ota katsekontakti, tervehdi, sano kiitos. Silloin olet luontaisesti kiinnostunut ihmisistä etkä asioista.

Hengittäminen on tapa ottaa kontaktia itseemme ja toisiimme. Ojanen neuvoo kokeilemaan taktista hengitystä:

”Hengitä sisään, laske viiteen, pidä puolen sekunnin tauko ja tee pitkä uloshengitys.”

Taktinen hengitys nostaa ammattisotilaiden ja poliisien toimintakykyä erittäin haastavissa tilanteissa. Kuormittavissa tilanteissa pitää toimia niin, että oma ja siviilien henki säilyy.

”Myös työelämässä tulet kykenevämmäksi ja viisaammaksi, kun pysähdyt, hengität ja mietit, mikä tässä asiassa on oikeasti tärkeää. Toimintakyky nousee paljon ja välittömästi. Toki pelkkä hengittäminen ei ratkaise arjen ongelmia mutta se tekee meistä viisaampia, eikä ongelma kasva enää monimutkaisemmaksi.”

”Mitä enemmän pääset arjessa pois transaktiomallista, sitä enemmän olet luontaisesti kiinnostuneempi itsestäsi ja ihmisistä, et asioista. ”

Lisäksi luvassa on pari pikavoittoa: Kun maailma ei toimi kuten olet ajatellut, stressi käynnistyy, minuna olemisen kokemus lähtee sukeltamaan. Hengitä, se lisää mahdollisuutta että voit tehdä jotain, kireys vähenee, tulee liikkumavaraa sinuna olemisen kokemukseen. Pystyt orientoitumaan miellyttäviin asioihin, kun olet luontaisesti kiinnostunut ihmisistä etkä asioista.

Elämä on ihanaa

Ville Ojanen kehottaa harjoittelemaan myötätuntoa ja sisäistä luottamusta.

"Arvostuksen tunne on kaksisuuntainen tie. Usein tuntuu että omaa tekemistä ei arvosteta. Investoimme itsemme energiaa, joka on evoluution näkökulmasta varattu läheisille ihmisille ja siitä syntyy epäsuhdan kokemus. Tunne, että olet rättiväsynyt ja että annat itsestäni töissä tosi paljon. Siksi tarvitaan arvostuksen tunnetta."

Tyypillistä on, että haluamme ympäristön arvostavan meitä, ja niin sen pitääkin olla. Mutta ihmiseltä on usein kadonnut arvostus itseensä ja omaan työhönsä. Se on hankala tilanne, sillä kannettu vesi ei pysy kaivossa. Vahvista omaa sisäistä arvostuksen tunnettasi, ole kiltti itsellesi, ole mukava itsellesi.

”Koe kiitollisuutta, myötätuntoa ja rakkautta silloin, kun elämä on ihanaa. Älä odottele passiivisesti, aktivoi tunteet itse. Muistuta itsellesi, mikä on hyvin ja mistä voit olla kiitollinen. Kun humpsahdat epämukavuuden tilaan, aktivoi silloin kiitollisuuden tunne ja muistuta itseäsi niistä asioista jotka ovat hyvin”, Ville Ojanen kannustaa.  

Ville Ojanen

Academy of Brain -yrityksessä työskentelevä psykologi Ville Ojanen on väitellyt aivotutkimuksesta 10 vuotta sitten. Hän esiintyi Fujitsun Hyvinvointi-päivillä huhtikuussa 2019.

 ot

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2019,  21.5.2019

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn

Käytämme Net-sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Pyydämme sinua perehtymään yksityisyydensuojakäytäntöömme, joka on saatavissa täältä.