Susan Greenfield ja kiehtovat aivot

Net 2/2013,  10.9.2013

Muutummeko roboteiksi, jos päivämme kuluvat tietokoneen tai älypuhelimen ruutua tuijottaen? Pelkässä digitodellisuudessa eläminen muokkaa aivotutkija Susan Greenfieldin mukaan aivojamme. Muutosten suuruutta voi verrata ilmastonmuutokseen.


Persoonallisuus asuu aivoissa, kertoo aivotutkija, tohtori Susan Greenfield Oxfordin yliopistosta. Hänen mukaansa ympäristötekijät ja kokemukset tekevät meistä ja seuraavista sukupolvista sellaisia kuin olemme, eivät geenit. Aivot sopeutuvat ympäristöönsä, ja muokkaavat meitä kokemustemme perusteella. Ne oppivat ja muuttuvat koko elämämme ajan.   

Ympäristö muokkaa aivot

2000-luvulla elinympäristömme on muuttunut nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ja aivot ovat sopeutuneet tähän. Osa näistä muutoksista on myönteisiä, osa kielteisiä.

Myönteistä on, että tällä hetkellä ihmiset elävät pidempään ja terveempinä kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Tämä on pääosin elintason nousun ja teknologisen kehityksen ansiota. Meillä on myös enemmän vapaa-aikaa itsemme kehittämiseen, keskimäärin korkeampi älykkyysosamäärä ja paremmat välineet tiedon käsittelyyn. Nopeaan tiedonkäsittelykykyyn ovat vaikuttaneet myös digiteknologia ja esimerkiksi tietokonepelit.

Merkityksen merkitys

Net 2/2913, Susan GreenfieldMuun muassa alzheimer-potilaita tutkinut Susan Greenfield puhuu kahdentyyppisestä älykkyydestä. Fluid intelligence on juuri tätä nopeaa datan käsittelykykyä, jota elämäntapamme suosii, ja jossa etenkin nuoremmat sukupolvet ovat erittäin hyviä.

Nopeaälyisyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin merkityksien ja asiayhteyksien syvällinen ymmärtäminen, crystallized intelligence, mikä on välttämätöntä uusien ideoiden ja innovaatioi-
den keksimiselle. Syvällinen ymmärtäminen ja merkitysten löytäminen eli viisaus lisääntyy, kun aivosolut kytkeytyvät toisiin aivosoluihin.

Kun aivot yhdistelevät vanhoja kokemuksia uusiin, ne oppivat. Aivosolujen välille rakentuu yhä uusia yhteyksiä, aivot työskentelevät tehokkaammin ja löytävät uusia merkityksiä ja yhteyksiä asioiden välille.

Greenfield havainnollistaa tätä näyttämällä kuvaa vastasyntyneen aivosoluista. Vastasyntyneellä on vain vähän yhteyksiä aivosolujen välillä. Hän elää tässä ja nyt aistiensa varassa. Kun ihminen kokee uusia asioita, aivosolujen välille muodostuu lisää yhteyksiä. Aivot vertaavat uusia kokemuksia jo koettuun, etsivät asioiden yhteyksiä ja merkityksiä. Tämä mahdollistaa uusien ideoiden syntymisen ja luovan ajattelun.

Uhkapeluriaivot hakevat äärikokemuksia

Vaikka nopeaälyisyys ja hyvät tiedonkäsittelytaidot ovat lisääntyneet, muuttuvat nuoret, kehittymässä olevat aivot myös huolestuttavaan suuntaan. Paljon video- ja tietokonepelejä pelaavien lasten aivot muistuttavat Greenfieldin tutkimusten mukaan uhkapelurin aivoja, sillä ne erittävät runsaasti keskushermoston välittäjäaineena toimivaa dopamiini-hormonia. Normaaleissa aivoissa esimerkiksi ruoka ja seksi kiihdyttävät mielihyväjärjestelmää. Dopamiinikylpy tuottaa valtaisan hyvän olon tunteen.

Peli-, alkoholi-, huume- tai seksiriippuvaisilla riippuvuuden aiheuttaja ohittaa mielihyväjärjestelmän normaalin säätelyn, ja se vaikuttaa voimakkaammin ja pitkäkestoisemmin kuin arkiset hyvän olon lähteet. Riippuvuuden kohteesta saatava tunne on niin palkitseva, että tyydytyksen tuovaa käytöstä aletaan toistaa.

Peluriaivot vaativat jatkuvaa aistiärsykkeiden tykitystä ja vahvoja elämyksiä, jotta ne voivat tuntea mielihyvää. Äärikokemuksia hakevalla on siten myös suurempi todennäköisyys riskikäyttäytymiseen. Lisäksi paljon pelaavien lasten keskittymiskyky on muita heikompi. Greenfield löytää yhteyden pelien parissa vietetyn ajan ja tarkkaavaisuushäiriöiden, kuten ADHD:n yleistymisen välillä.

Hauraat digipersoonat

Susan Greenfieldin mukaan on nähtävissä, että diginatiivien, eli 1990-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden, persoonallisuus jää aiempia sukupolvia hauraammaksi, pinnallisemmaksi ja riippuvaisemmaksi ulkoisista ärsykkeistä ja palautteesta.

”Omasta elämästä raportoiminen on tärkeämpää kuin itse elämä”, Greenfield sanoo. Hän nostaa esimerkiksi statussymboleiden merkityksen vähenemisen: sosiaalinen status määräytyy nykyään sen mukaan, kuinka paljon tykkäyksiä saa sosiaalisessa mediassa ja kuinka suosittu on verkossa.

Persoonallisuus ei pääse kehittymään kaksiulotteisen näytön ääressä. Ikonitasolta, kaksiulotteisten kuvien passiivisesta vastaanottamisesta ja lähettämisestä ei päästä ideoiden ja mielikuvituksen sisäiseen maailmaan. Mistään marginaali-ilmiöstä ei ole kyse, sillä esimerkiksi Britanniassa 13–17-vuotiaat käyttävät medialaitteita jo yli kolmekymmentä tuntia viikossa.

Ihmisten välisessä kommunikaatiossa sanoilla välitetään vain noin kymmenen prosenttia viestistä. Esimerkiksi elekielen osuus on 55 prosenttia ja äänen sävyn, voimakkuuden ja puheen nopeuden yhteensä 35 prosenttia. Lisäksi tulkintaan vaikuttavat feromonit. Ne ovat tuoksuaineita eli kemiallisia signaaleja, joilla monet eläinlajit ja myös ihmiset viestivät toiselle saman lajin yksilölle. 

”Vuorovaikutusta oppii vain olemalla vuorovaikutuksessa”, Susan Greenfield sanoo. Pelkästään kaksiulotteisen ruudun välityksellä viestivän ihmisen persoonakin jää kaksiulotteiseksi. Ihmiskontaktit ovat välttämättömiä myös empatian kehittymiselle. ”Digimaailmassa kaikista tulee autistisia”, Susan Greenfield sanoo viitaten autistien puutteelliseen kykyyn tunnistaa ja ymmärtää toisten ihmisten tunteita.

Googlen hallituksen puheenjohtaja Eric Schmidt on sanonut olevansa huolissaan valtavasta tiedonvälityksen nopeudesta ja sen vaikutuksesta ajatteluun. Hänen mukaansa kirjan lukeminen on edelleen paras tapa oppia jotakin.

Greenfield on samoilla linjoilla. ”Hakukoneet eivät ymmärrä metaforia”, hän sanoo, ja suosittelee pienten lasten vanhemmille esimerkiksi iltasatujen lukemista jälkikasvulleen.

Heureka vie eteenpäin

Onko tulevaisuutemme sitten äärielämyksiä hakevan, epäempaattisen ja lyhytjännitteisen sukupolven varassa?

”Kaikki on vielä omissa käsissämme esimerkiksi ilmastonmuutokseen verrattuna, jossa pystymme enää minimoimaan vahinkoja”, Greenfield lohduttaa. Digiaika on myös suuri mahdollisuus koko ihmiskunnalle.

Koulutusjärjestelmän pitäisi tarjota mahdollisimman monipuolista opetusta diginatiivien sukupolvelle kirjallisuutta, historiaa ja ihmissuhdetaitoja unohtamatta. Lisäksi yritysten pitää kannustaa työntekijöitä kyseenalaistamaan totuttuja kaavoja ja ajattelumalleja: ilman luovuutta ei synny uusia aatteita, menestystuotteita tai -palveluita.

Teknologia helpottaa elämää, mutta Heureka-huudahdus, ilo uudesta keksinnöstä tai löydöstä, on edelleen ihmiskuntaa eteenpäin vievä voima.

Susan Greenfield esiintyi Fujitsun IT Future -tapahtumassa.

Aivojen kaksi kehityssuuntaa

Aivot jatkuvasti kiinni tietotekniikassa
• Korkea älykkyysosamäärä
• Käsittelee tehokkaasti tietoa
• Lyhytjänteinen, huono keskittymään
• Aistiärsykkeet tärkeitä
• Ottaa riskejä
• Alhainen empatiakyky
• Tarvitsee jatkuvaa ulkopuolista palautetta

Aivoille monipuolisia virikkeitä
• Ymmärtää jatkuvuutta
• Vahva kyky empatiaan
• Kommunikoi tehokkaasti
• Muuntaa informaation tiedoksi
• Tunnistaa merkitykselliset asiat datavirrasta
• Syvällinen merkitysten tajuaminen, viisaus

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2/2013,  10.9.2013

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn