Basware murtaa maksumuureja

Net 2/2015,  12.11.2015

Basware muuttaa digitalisoitumispuhetta käytännöksi. Sen sovelluksilla rahaliikenne sähköistyy, nopeutuu ja helpottuu. Tietohallinnolla on iso tehtävä liiketoiminnan mahdollistajana.

Kehä ykkönen kiidättää autoja konttorikompleksin ikkunan alla, mutta vilkkaan väylän kohina ei kanna sisälle asti. Hiljaisessa oleskelutilassa pyörähtää työntekijöitä nappamassa kupin kahvia tai haukkaamassa  hedelmää.

Baswaren tietohallintojohtaja ei ole perusCIO:n perikuva: Janne Holli on pukeutunut rentoon ruudulliseen paitaan, kepeisiin housuihin ja vaaleisiin tennareihin. Holli on tallannut pääkonttorin käytäviä Espoon Leppävaarassa reilut kolme vuotta, yhtiö sen sijaan viettää syksyllä 30-vuotisjuhliaan.

”Juhlallisuuksia on työn alla, mutta ne ovat vielä salaisuus henkilökunnallekin”, Holli hymyilee.

Lähes jokainen peruskonttorityöläinen tuntee Baswaren laskunmaksuohjelmat, jotka ovat yrityksen pääliiketoimintaa. ”Viemme yrityksiin muutosta, joka kuluttajapuolella on jo tapahtunut. Laskujen välittämiseen, lähettämiseen ja vastaanottoon tarvitaan sovelluksiamme, mutta meiltä löytyy muitakin liiketoimintaprosesseja tukevia sovelluksia.” 

Basware

Janne Hollin (vasemmalla) peruspäivä on täynnä palavereita, sekä sisäisiä että asiakastapaamisia. ”Kaikkea ei voi hoitaa Lyncillä, vaan aika ajoin on hyvä tavata myös ihmisiä kasvokkain.” Parhaillaan on menossa palaveri tietoturvasta vastaavan Vesa Pyyluoman kanssa.

Muutos ei pysähdy

Koko Baswaren liiketoiminta on alkanut ja kehittynyt Suomessa. Kotimaassa asiakkaita on jättiyhtiöistä pienempiin yrityksiin. ”Olemme saaneet hyvin peitettyä kotimarkkinan, Suomessa on viitisen tuhatta asiakasta. Jotkut käyttävät kaikkia sovelluksiamme, jotkut osaa niistä”, Holli sanoo.

Maailmaakin on valloitettu. Ulkomailla asiakkaita on saman verran kuin Suomessa, ja Basware tituleeraa itseään maailman johtavaksi verkkolaskuratkaisujen tarjoajaksi. Kasvua on haettu yrityskaupoilla muun muassa Saksassa, Belgiassa ja viimeksi Britanniassa.

Digitalisoitumisen trendi on vahva ja vääjäämätön. Muutosta ei voi pysäyttää. ”On vaikea kuvitella, että Nordea lopettaisi verkkopankkitoiminnan ja soittaisi minulle että ’laitetaanpa tästä sinulle pankkikirja’.”

Hollin mukaan Suomen ja Pohjoismaiden tiukasti säännellyt pankkimarkkinat ovat olleet yksi digitalisoitumisen mahdollistajista.

”Koska meillä on vahva lainsäädäntö, on ollut helppo tuoda sovelluksia yritysten väliseen kanssakäymiseen ja laskujen välitykseen. Joka maassa taloudellinen läpinäkyvyys – miten sen nyt korrektisti sanoisi – ei ole aina ykkösprioriteetti.”

Yritysten siirtyminen sähköiseen laskutukseen ei ole yhtä nopeaa kuin kuluttajapuolella, mutta sille on luonnollinen syy. ”Mitä isompi tai monikansallisempi yritys, sitä enemmän sinne tulee tiettyä kompleksisuutta, joka hidastaa asioiden läpivientiä.”

Holli hakee helpon vertauksen: ”Perheeni tietojärjestelmät ovat paljon kevyemmät kuin suuryrityksen, siksi meidän oli varsin helppo siirtyä e-laskutukseen.”

Yhtiön tärkeä tukijalka

Janne Holli työskentelee tietohallintojohtajana firmassa, jonka ydin on tiedon hallinta. Ict-osastolla on siksi poikkeuksellisen iso rooli yhtiön strategian toteuttamisessa.

”Ylläpidämme ja kehitämme infraamme, jossa asiakkaillemme myytävät palvelut toimivat. Siinä teemme yhteistyötä Fujitsun kanssa. Tällä työllä varmistamme hyvän asiakaskokemuksen, joka on liiketoiminnan kriittisin osa-alue.”

Ict tuottaa myös oman henkilökunnan tietotekniikan peruspalvelut 12 maahan, noin 1 400 ihmiselle sekä muut liiketoimintaa tukevat järjestelmät, esimerkiksi asiakkuudenhallinnan. ”Koska haluamme kasvaa, meidän täytyy varmistaa sisäisten prosessien ja tietojärjestelmien tehokkuus ja skaalautuvuus.”

Baswaren järjestelmien kautta liikkuu vuosittain yli 80 miljoonaa laskua ja 500 miljardia euroa rahaa. Siksi tietoturva on aivan keskeinen liiketoiminnan kivijalka.

Haastetta ict:lle tuo myös se, että Baswarella on asiakkaita yli sadassa maassa ja kaikilta mahdollisilta toimialoilta. ”Joka paikassa pitää täyttää sekä lain että erilaisten liiketoimintakäytäntöjen vaatimukset, tulivastaan sitten amerikkalainen potilastietolainsäädäntö tai saksalaisen privacy standardin täyttäminen.” 

Paksunahkaista humanismia

Työpisteiden sermimeren kupeessa Janne Hollilla on oma työhuone – reilun kymmenen neliön normikoppi, jossa on työpöytä, arkistokaappi ja pieni neuvottelupöytä. Näytön vieressä isää ilahduttavat kolmen lapsen kuvat.

Tytär aloitti juuri koulun, perheen kaksi poikaa ovat jo murrosiässä. ”Kurahousuaika on jäänyt onneksi taakse”, Holli hymähtää.

44-vuotiaan CIO:n taustalta löytyy humanistin koulutus, kehitysmaatutkimusta ja kansainvälisiä suhteita. ”En ole insinööritaustainen kaikkein alojen eritysasiantuntija, mutta tekninen perusosaaminen on toki tärkeää.”

CIO tarvitsee Hollin mukaan johdonmukaisuutta, maalaisjärkeä ja ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja. ”Meillä on ammattitaitoisia asiantuntijoita, ja haluan omalta osaltani rohkaista ihmisiä käyttämään osaamistaan. Yritän suunnata kaikkien energiaa samaan suuntaan, yhteisen päämäärän hyväksi.”

Hollin edelliset työpaikat ovat olleet tietohallinnon ja liiketoimintaprosessin kehitystehtäviä Elisassa ja Nokiassa. Sieltä on tarttunut mukaan oppi, että omaa näkemystä kannattaa lähteä viemään rohkeasti eteenpäin. ”Etukäteen ei pidä murehtia epäonnistumista. Joskus käytetään hirveästi aikaa asioiden suunnitteluun, ja lopulta itse tekeminen unohtuu.”

Tietohallinto on viimeisen päälle palveluala, ja siksi CIO:lla pitää olla vielä yksi ominaisuus: paksu nahka. ”Palvelusta saa aina palautetta, joka pitää pystyä ottamaan vastaan”, Holli sanoo.

”Ihmisiä nyppivät eniten yksinkertaiset, päivittäiset ongelmat, ja jos niitä ei saada ratkottua, ne alkavat kumuloitua. Asiantuntijoiden työ ei saa mennä väärien asioiden murehtimiseen.” 

Perhe tasapainottaa

Tietohallintojohtajan työ antaa, mutta myös vaatii. Suurimpana haasteena työssään Holli pitää monien odotusten kirjavuutta. ”Yksittäisillä ihmisillä, liiketoimintayksiköillä ja asiakkailla on kaikilla odotuksia ja vaatimuksia laadun suhteen, ja käytössä on rajattu määrä resursseja ja rahaa. Siksi tärkeysjärjestyksen asettaminen ja tehokas viestintä ovat tärkeitä.”

Holli on saanut tehdä sanojensa mukaan aina mielenkiintoisia töitä, kehittää ja kehittyä itse. ”Työ on tärkeää monessa suhteessa, mutta se ei ole silti koko elämä. Jos työ, perhe ja vapaa-aika ovat epäsuhdassa, kokonaisuus kärsii.”

Perhe onkin toinen asia, mistä Baswaren CIO ammentaa virtaa työhön. Toinen on liikunta: Holli harrastaa juoksua, golfia sekä erityisesti tennistä, joka on ollut oma laji läpi elämän.

”Pelasin nuorena kilpaa, ja olin Yhdysvalloissa tennisstipendillä opiskelemassa. Kun sain mitattua tenniksellä ulos tutkintoni, siirryin harrastuspuolelle”, hän virnistää.

”Urheilu on opettanut paljon. Siinä oppii helposti työnteon ja tulosten takaisinkytkennän”, sanoo Holli ja siteeraa golflegenda Jack Nicklausia.

”The more I practise, the luckier I get.”

Sanat Sami Turunen
Kuvat Sarri Kukkonen

Fujitsu Baswaren kumppanina

Baswaren ict-osastolla työskentelee 50 ihmistä kuudessa eri maassa. ”Omaa tekemistä tukee kumppaneiden verkosto”, sanoo CIO Janne Holli.

Verkostoon kuuluu myös Fujitsu, joka tarjoaa Baswarelle konesalipalveluja asiakaille suunnattujen sovellusten pyörittämiseen. Myös Baswaren omat tietojärjestelmät, niiden tarvitsema konesalikapasiteetti komponentteineen sekä työasemien asennus ja toimitukset ovat Fujitsun heiniä.

”Olemme olleet tyytyväisiä palvelujen tuottamisen ja laatuun, ja yhteistyötä on laajennettu vuosien mittaan.”

Basware

  • Perustettu 1985
  • Liikevaihto 127,7 miljoonaa euroa (2014)
  • Työntekijöitä 1 400
  • Asiakasyrityksiä noin 10 000
  • Basware Commerce Network on maailman suurin, avoin yritysten välinen verkosto, joka mahdollistaa kaupankäynnin jo miljoonalle ostajalle ja myyjälle yli sadassa maassa.
  • www.basware.fi

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2/2015,  12.11.2015

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn