Fujitsu Labs: Jättiloikilla tulevaisuuteen

Net 2/2015,  12.11.2015

Huominen on jo todellisuutta Fujitsu Labsin tutkimustyössä. Kehitteillä olevat teknologiat voivat mullistaa eri alojen toimintaa. Innovaatioita tuodaan suomalaisyritystenkin ulottuville, mutta hyödyn saaminen vaatii rohkeutta niiden käyttöönotossa.

Fujitsu on maailman merkittävimpiä uuden teknologian kehittäjiä. Yhtiölle myönnettiin vuonna 2013 Yhdysvalloissa yli 1 800 patenttia – enemmän kuin esimerkiksi Applelle.

Fujitsu panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuosittain noin kaksi miljardia euroa, ja työssä on mukana yli 18 000 henkilöä. Tämän toiminnan ehkä mielenkiintoisin osa on Fujitsu Laboratories. Se keskittyy uusimpien tekniikoiden varhaiseen tutkimus- ja kehitystyöhön 1 500 tutkijan voimin.

”Hyödymme valtavasti heidän työstään ja uudesta teknologiasta, jota he kehittävät”, kertoo Fujitsu Nordicin teknologiajohtaja Glen Koskela. Hänen vetämänsä New Business Development -yksikkö seuraa Fujitsu Labsin kehitystyötä ja tuo sen hedelmiä suomalaisten yritysten hyödyksi.

Fujitsu Labs

Vallankumouksia kehittämässä

Fujitsu Labs luo tulevaisuutta laajalla alueella. Labs kehittää esimerkiksi tulevaisuuden toimistoa, jonka pinnat ovat yhtä suurta digitaalista työtilaa. Kun työntekijä saa eteensä paperin, hän voi valita siitä jonkin osan yksinkertaisella sormieleellä. Työpisteen kamera havaitsee eleen, lukee paperissa olevan tekstin ja tekee siitä digitaalisen muistilapun työpöydän näyttöpinnalle.

”Tavoite on, että teknologia mukautuu ihmisten työskentelytapoihin ja auttaa tehostamaan työtä”, sanoo Koskela.

Labs kehittää älykkäitä kamerajärjestelmiä, jotka valvovat sairaaloissa potilaita ja parantavat hoitoa. Järjestelmä seuraa, ovatko potilaat sängyssä, nukkuvatko he hyvin tai onko heillä kipuja. Samantapaisilla algoritmeilla voidaan tunnistaa metsäpalojen alkuja kamerakuvasta – hyvissä ajoin ja pitkienkin etäisyyksien päästä.

Fujitsun tutkijat kehittävät uusia käyttötapoja myös nykyisille teknologioille. Yksi tällainen alue on Linked open data, jossa netin avoimia tietokantoja liitetään toisiinsa. Esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutusten etsintä voi helpottua, kun tietoja kemiallisten yhdisteiden vaikutuksista yhdistetään geenitietokantoihin, demografiatietoihin sekä aiempiin tutkimustuloksiin samantyyppisten lääkkeiden vaikutuksista.

”Näin luodaan kokonaiskuva, jota ei yhdellä kertaa ole koskaan ennen ollut nähtävissä”, sanoo Koskela.

Teknologian kehitys on aiheuttanut myös lieveilmiöitä, joihin Fujitsun tutkijat etsivät ratkaisuja. Esimerkiksi yksityisyyden suoja on aiempaa suuremmassa vaarassa, kun käyttäjät tallentavat tietojaan pilvipalveluihin. Fujitsu Labsissa työstetään kehittyneitä henkilöllisyyden suojauksen sovelluksia, joilla pilvessä olevia tietoja peitetään sivullisten katseilta. Edes palvelun ylläpitäjillä ei ole mahdollisuutta lukea suojattuja tietoja.

Kehitteillä on valtava määrä muitakin sovelluksia. Esimerkiksi sormusohjauksesta voisi tulla uudenlainen ohjaustapa älylaseille. Labs tuo myös muualla tehtävän tutkimuksen tuloksia asiakkaidensa käyttöön – ja avaa toisaalta suomalaiselle tekniikalle väyliä maailmalle.

Edelläkävijyys vaatii rohkeutta

”Fujitsu Labs on mahtava innovaatioiden lähde. Meidän tehtävämme on jalostaa niitä liiketoiminnaksi”, kertoo Glen Koskela.

Tähän hän kaipaisi Suomessa enemmän rohkeutta. ”Olemme erittäin hyviä hankkimaan uusinta tekniikkaa, mutta emme osaa soveltaa sitä uusille alueille. Todellisuudessa olemme usein teknologiaseuraajia.”

Odottelu voi olla vaarallista. ”Yrityksillä on yleensä kilpailija, joka mahdollisesti osaa soveltaa uutta tekniikkaa ensimmäisenä ja saa siitä kilpailuetua”, Koskela muistuttaa.

Hän kannustaakin yrityksiä harkitsemaan teknologiapainotuksiaan. Osa uusien teknisten tuotteiden ostamiseen käytettävistä varoista kannattaisi siirtää uuden tekniikan varhaisempaan hyödyntämiseen. Tämä on usein tehokkaampi tapa luoda kasvua ja uutta liiketoimintaa.

Teksti Samuli Kotilainen
Kuvitus Seesa Lippo

» Fujitsu Labsissa luodaan uutta

Lisätietoja
info@fi.fujitsu.com

Julkaistu Net-lehden numerossa 2/2015,  12.11.2015

Facebook  Twitter  Google  LinkedIn