 |
Tietokoneosaston käännekohta toteutuu ASEAlla oli käytössään Västeråsissa GE-600-suurtietokone jo vuodesta 1965 alkaen. Kaapelitehtaan henkilöt kävivät siellä tutustumismatkoilla sellaisten suomalaisten asiakkaitten, etupäässä pankkien kanssa, joille tämä GE:n suurin tietokonesarjatulevaisuudessa saattaisi olla mahdollinen vaihtoehto. Nokia sopi ASEAn kanssa vuonna 1968 mahdollisuudesta käyttää Västeråsin konetta asiakkaittensa osituskäyttöpalveluun. Esa Salminen oli käynnistämässä tätä Suomessa uutta suurkoneen käyttömuotoa. Ruotsin BGE:n Tukholmassa sijainneella GE-265-laitteistolla palvelu oli kankeaa, mutta suurtietokoneella siitä saatiin hyviä kokemuksia. Nokia sopi ASEAn kanssa vuonna 1968 mahdollisuudesta käyttää Västeråsin konetta asiakkaittensa osituskäyttöpalveluun. Esa Salminen oli käynnistämässä tätä Suomessa uutta suurkoneen käyttömuotoa, jota hän oli aiemmin opiskellut mm Phoenixissa. Asiakaspalvelu aloitettiin Ruotsin BGE:n Tukholmassa sijainneella GE-265-laitteistolla, mutta toiminta oli vielä pienimuotoista. Asean suurtietokoneella asiakaspalvelu sujui Esa Salmisen mukaan hyvin ja volyymi kasvoi nopeasti. Osituskäytöstä tuli Nokian omalla GE-600-koneella sitten suuri menestys.
Tietokoneosasto aloitti heti valmistautumisen vuoden 1970 lopulla saapuvan suurtietokoneen hyödyntämiseen. Tietenkin myös kaikki muut työt jatkuivat eri asiakkaiden, eri toimialojen ja eri konesarjojen kanssa. Henkilökunnan tuli ymmärtää että jokapäiväinen leipä oli ansaittava normaalilla työnteolla, vaikka samaan aikaan pieni ryhmä asiantuntijoita oli jo opiskelemassa tulevan GE-600-tietokoneen olemusta. Laaja henkilöstön koulutusohjelma oli ajoitettu alkamaan vasta elokuusta 1970, jotta opit olisivat mahdollisimman tuoreina mielessä loppuvuodesta. Silloin "normaaleilta töiltä" oli löydettävä aikaa uuden opiskeluun. Selvä merkki uudesta aikakaudesta oli jo vuoden 1969 lopulla käynnistynyt laajamittainen uuden henkilöstön rekrytointi. Siihen asti uuden työntekijän tuleminen jollekin osastolle oli ollut harvinainen ja ainakin pienen juhlinnan arvoinen tapahtuma. Nyt tässä suhteessa elettiin tosiaan uutta vaihetta kun esimerkiksi tammikuun 1970 alussa töihin tuli yli 30 uutta työntekijää.
Palvelumyynti todella moninkertaistui lyhyessä ajassa. Kaupallis-hallinnollisia sovelluspalveluita kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa tuotettiin vielä 70-luvullakin Salmisaaren Siemens 2002 -tietokoneella. Teknis-tieteellisiä sovelluksia ajettiin Elliott 503 -koneella. Nämä koneet päätettiin uusien laskentakeskuskoneiden myötä poistaa käytöstä vuonna 1976. Juhlallisessa asiakastilaisuudessa täysin palvellut Siemens 2002 sammutettiin. Jokin Elliott 503:n komponentti kärähti juuri ennen tilaisuutta, joten se sammui omia aikojaan oikealla hetkellä. Sen jälkeen "Elli" päätyi Tekniikan museoon. Palvelujen myyntiin kuului myös töiden ja ohjelmien tietojen lävistäminen reikäkorteille tai -nauhoille. Salmisaaressa oli tähän oma osastonsa, jota Vuokko Selviranta tarmokkaasti johti. Lävistämön henkilöistä on monelle jäänyt mieleen erityisesti Hellevi Autio, joka huippunopean ja virheettömän työnsä ohessa korjasi ohjelmoijien syntaksivirheitä ohjelmia lävistäessään. Tietokoneita myyneestä BGE-ryhmästä tuli vuoden 1970 alusta tietokonemyynti päällikkönään Jouko Silvonen. Moni paikalla ollut on todistanut, miten tunnelma muuttui ja suurten mahdollisuuksien nähtiin aukeavan myös laitemyynnissä oman suurtietokoneen hankinnan ansiosta. Tuleva GE-600-konekeskus liittyi osaksi Kim Jäämeren johtamaa käyttöosastoa. Huolto-osastolle GE-600 oli yksi lisää huollettavien tuotelinjojen jo siinä vaiheessa pitkään luetteloon, mutta tietenkin vaativin kaikista. Valitut asiantuntijat olivat saaneet tehtäväkseen opiskella GE-600-tietokoneen niin hyvin, että Nokia olisi mahdollisimman omavarainen vuoden 1970 lopulla.
Tulevan GE-600-konekeskuksen päälliköksi rekrytoitiin takaisin aiemmin Nokialta pankkiin siirtynyt Klaus Oesch. Kimmo Witikainen nimettiin koordinoimaan kaikkia valmistautumisen toimia GE-600-projektin päällikkönä. » GE600 yleiskuvaus, Klaus Oesch 20.2.1970 » Seppo Torvinen: Kun suurkone Suomeen saapui Paikallisten eräajojen ja osituskäytön lisäksi uusi suurkone mahdollisti myös etäiseräkäytön. Tämän nähtiin avaavan lisää mahdollisuuksia maantieteellisesti varsin laajassa Suomessa kun siihen asti syöttötiedot ja tulosteet liikkuivat lähinnä autokuljetuksilla asiakkaitten ja tietokonekeskusten välillä. Tietokoneosaston tiedotuslehden ensimmäinen numero jaeltiin asiakkaille maaliskuussa 1970 ja sen pääaiheena oli etäiseräkäyttö.
|
» 
Nokia Elektroniikan tietokonetoiminnan organisaatio oli pysynyt alan muutosvauhtiin nähden yllättävän kauan samanlaisena. Raimo Suoniemi oli johtanut vuodesta 1962 alkaen Bull-tietokoneita myynyttä BGE-ryhmää. Martti Tienari (oikealla) oli toiminut koko 1960-luvun ajan Elliott-laskentakeskuksen päällikkönä ja vuoden 1967 alusta hänen vastuulleen oli tullut myös Siemens-laskentakeskus. Tienari oli pitkään jakanut aikaansa laskentakeskustoiminnan ja Helsingin yliopiston kesken kunnes vuoden 1969 päättyessä hän lopetti työt Nokialla ja siirtyi yksinomaan yliopiston professoriksi. Tietokoneosasto sai aivan uuden organisaatiomallin vuoden 1970 alusta lukien, jolloin osaston johtajaksi tuli Raimo Suoniemi. 
Laskentakeskusten myyntitoiminta koottiin Heikki Kutvosen (oikealla Monica Partosen kanssa) johtamaan palvelumyyntiin. Tampereen vuonna 1967 perustetun laskentakeskuksen nopeaan kasvuun johdattanut Kutvonen toi samat opit Helsinkiin ja jälkeä syntyi. Suurtietokoneen silloisissa oloissa valtava kapasiteetti oli myytävä asiakkaille ja näin tehtiin. 
Keskeiset henkilöt olivat silloin GECOS-käyttöjärjestelmäasioissa Harri Ohlson, Riitta Korhonen ja Taru Kuhanen (oikealla) sekä hardwaren suhteen erityisesti Pekka Kivi. 