Käytämme tällä sivustolla evästeitä, jotta pystymme parantamaan käyttökokemusta ja analysoimaan liikennettä. Yksityisyydensuoja
Kun suurkone tuli Suomeen

» Etusivu
  Kun suurkone tuli Suomeen
  Kaapelitehtaan tietokoneosaston alkuvaiheita 1960-luvulla
General Electric taustavoimana
Kohtalonkysymykset tulevat vastaan ja ratkaisu löytyy
Tietokoneosaston käännekohta toteutuu
GE vaihtuu Honeywelliin
Oma GE-600 saadaan käyttöön
Hankkija jälleen ensimmäisenä
GE-600-tarinoita
» Suomalaisten pankkien isot päätökset
Oma laskentakeskus kasvaa nopeasti
Suuria pankkikauppoja ja muita suurkonekauppoja
Polku nykypäivään
Kuvia matkan varrelta

Suomalaisten pankkien isot päätökset

Salmisaaressa

Nokia oli toteuttanut Raimo Suoniemen itsepäisen vision alkuosan ja rakentanut perusedellytykset, joiden varassa oli mahdollista viedä eteenpäin jo käynnistettyjä myyntihankkeita pankeissa.

Seppo TorvinenPepe Ollila, Antero Saari ja Seppo Torvinen olivat nyt päättäneet Raimo Suoniemen ja Jouko Silvosen tuella vakuuttaa suurimmat suomalaiset pankit siitä, että yhdessä Nokian kanssa ne voisivat H6000-pohjalta toteuttaa maailman ensimmäiset suurten pankkien todelliset reaaliaikajärjestelmät.

GE:n suurkoneille oli ollut olemassa vuodesta 1965 lähtien IDS-tietokantajärjestelmä, joka oli silloin tuntuvasti aikaansa edellä. Sen pääarkkitehti Charlie Bachmann oli alan maineikas profeetta.

Esa Salminen ja Risto Ankio olivat ensimmäisinä suomalaisina perehtyneet IDS:n käyttömahdollisuuksiin. Kun oma kone saapui, IDS-tietämystä oli levitetty laajalti.

IDS vastasi ilmeisen hyvin suurimpienkin asiakkaitten tarpeita tietokantojen tehokkaassa käsittelyssä. Suomalaiset liikepankit KOP ja PYP totesivat – kilpailijoina tietenkin kumpikin erikseen – että Nokian näytöt suurkoneosaamisessa ovat varsin vakuuttavia, IDS on markkinoiden paras tietokantaohjelmisto ja GE-600-referenssilista on pitkä.

Kynnyskysymykseksi nousi suurten pankkitapahtumamäärien käsittelyyn tarvittava kustannustehokas tapahtumakäsittelyohjelmisto. Sellaista ei Nokia pystynyt tarjoamaan, mutta ei tosin pystynyt kukaan kilpailijakaan.

Nokia Elektroniikan vastuuhenkilöt ymmärsivät, että aivan uusi ja uudenlainen tapahtumakäsittelyohjelmisto on välttämätön isojen pankkikauppojen saamiseksi ja toisaalta sellaisen olemassaolo antaisi Nokialle selvää etumatkaa kilpailijoihin.

Tarvittavan ohjelmiston toteutus olisi ollut hyvin suuri ponnistus Nokialle yksin, joten vaatimukset ja paine hankkeeseen ryhtymisestä kohdistettiin Pariisiin CHB:lle.

Vaikeiden ja monimutkaisten, mutta varsin nopeasti läpivietyjen, neuvottelujen jälkeen Nokia pystyi kertomaan pankeille, että CHB ja Nokia sitoutuvat yhdessä toteuttamaan TDS-nimen saaneen ohjelmiston, joka pystyi käsittelemään kymmeniä pankkitapahtumia sekunnissa.

TDS määriteltiin pitkälti suomalaisten pankkien vaatimusten mukaisesti. Oli heti nähtävissä, että tästä syntyy maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja aikaansa edellä oleva ohjelmistotuote.

Pepe Ollila ja Antero Saari olivat keskeiset henkilöt TDS:n toteuttamispäätöksen läpi ajamisessa yhdessä norjalaisten ja ruotsalaisten kollegoittensa kanssa.

TDS:n toteutti Bullin toimeksiannosta ACT-niminen amerikkalainen ohjelmistotalo. ACT:n johtajana toimi Charles Lecht ja TDS-ohjelmiston kehitysprojektin vetäjänä Ralf Stout.

» Antero Saari: Skopista Nokialle pankkikauppoja hieromaan 1970-71
» Antero Saari: TDS-projektin lupauksia lunastamassa

» Oi ATK, Pepe Ollila: Innostus korvasi tiedon
» Oi ATK, Esa Salminen: Ongelmasta ohjelmoimaan
» Oi ATK, Risto Ankio: Ei rautaa vaan ratkaisuja
» Oi ATK, Seppo Torvinen: Pioneerihengen innoittamat

Heinonen MarjaNokian sitkeä ponnistelu pankkien reaaliaikajärjestelmien synnyttämiseksi johti tuloksiin. KOP päätti 17.6.1971 toteuttaa reaaliaikajärjestelmänsä Nokian tarjouksen tekniseltä pohjalta ja tilasi sen jälkeen tarjotun H6040 kaksoislaitteiston. Tämä merkitsi Suomen siihen asti selvästi suurinta tietokonekauppaa.

Antero Saari oli päävastuullinen kaupanteossa ja hänet nimettiin myös Nokian toteutusvaiheen projektipäälliköksi. TDS:n toteutusprojektin keskeisiä nokialaisia henkilöitä olivat Matti Partonen, Leena Haapaniemi, Marja Heinonen ja Riitta Korhonen.

"Kun KOPin kauppa ratkesi Nokian voitoksi, kaikki sopimuspapereita kirjoituskoneilla puhtaaksi naputelleet sihteerit saivat punaisen ruusun. Se on jäänyt hyvin mieleen", muistelee yksi sihteereistä.

» Tiedote KOP:n päätöksestä
» Leena Haapaniemi ja Matti Partonen kertovat TDS:n toteutuksen vaiheista

» Oma laskentakeskus kasvaa nopeasti

» Historia-etusivu

Alabanneri